"Suutarin lapsilla ei ole kenkiä"

Viesti: Eikö lapaset kerkee? (Vaasa  22.11.)

Vastaus: Sorry. Edullisia käsineitä saa kyllä joka paikasta.

Vastaus: Joo, no mul on kynsikkäät.

Viesti: Ei ole lapasia näkyny, hymiö (Turku 26.11.)

Vastaus: Jos nyt vkonloppuna jotain valmistuis....

Lapasissa siis jonkun verran toimitushäiriöitä, mutta luottavaisin mielin olen vielä tämän viikonlopun suhteen. Meen illalla sellaiseen kyläpaikkaan, jonne saa ottaa kutimen mukaan. 

Eilen valmistui kyllä itselle verkkokauluri

Verkkohuivi: silmukoita 40, puikot 4,5, pituus n. 110 cm ja leveys n. 30 cm.

Säät ovat nyt suosineet ulkoneuleiden käyttöä. Tein viime vuonna kivan neuletakin, mutta hihat jäivät liian pitkiksi. Viime viikolla otin takin käsittelyyn: purkasin hihat pyöriöstä, lyhensin n. 3-4 cm pituutta ja neuloin pyöriöt uudelleen. Yksi ilta siinä meni, mutta nyt on takki täydellinen. Kaulankohta vaan vaati vielä lämmikettä. Kokeilin ensin erilaisia palmikkoversiotuubeja, mutta päädyin lopulta tähän Kangas-Aitan verkkomalliin. Olen jo yhden huivin ohjeella tehnyt ja todennut sen käytössä mieluisaksi.

Lanka on Sublime Organic Merino Wool dk, sävy 0114, ehdoton lempivärini tällä hetkellä. Onneksi minulla on tuota lankaa vielä useampi kerä. Lankavarastoni on muuten parhaillaan ennätyssuuri, vaikka jätin Tampereen messutkin väliin. En ole kilomäärää laskenut, mutta lankakaappiin kerät eivät enää sovi. Joten eikun neulomaan...

Tunisialainen virkkaus

Nyt olen saanut jotain valmiiksi asti :)

Tumput tunisialaisella virkkaustekniikalla. Muutaman kokeilun jälkeen sain koukuttua itselleni mieluisan ulkonäön. Alkuperäinen ohje löytyy Kangas-Aitan sivuta. Lapaset laitan Hyvänmielen jouluneuleet -keräykseen. Nyt kun tekniikka ja silmukkamäärät on selvillä, yritän saada tehtyä mahd. monta lapasparia 2.12.11 mennessä.

Uusia lankoja testattu...

...mutta mikään ei nyt onnistu. Olen neulonut 3 pientä työtä ja kaikki on mennyt purkuun: miehen pipo (liian suuri), pojan pipo (liian tyttömäinen) ja oma röyhelöhuivi (ei laskeutunut kauniisti). Pojan pipon ohje oli  Modasta 6/2009 (malli 47) eli sellainen löysä malli. Toisaalta olishan mun pitänyt tietää, että meillä miesten pipojen pitää olla mallia Kustoo. 

Rowanin messupisteessä harjoittelin röyhelöhuivin viimeistelyä ja huivin ohjekin löytyy Rowanin sivulta (sekä neulottuna että virkattuna. Yritin tehdä huivia messuilta hankkimastani vadelmanpunaisesta Sublimesta, mutta lanka osoittautui liian paksuksi tähän huivimalliin.

Purkuun menee myös edellisen postauksen alpakkainen Tunturi-tunika. Alaosa on liian tyköistuva ja lopullinen innostus jatkaa tyssäsi siihen, kun luin blogeista ainakin kahdella neulojalla olleen ongelmia kirjoneulekuvion kanssa ohjeen epäselvyyden vuoksi. Nyt ei ole ylimääräistä aikaa selvitellä kirjoneuleen saloja, joulun jälkeen etsin sitten jonkun kivan norjalaisneulemallin Garnstudion sivulta. 

Purkaminen kuuluu käsitöiden tekemiseen, mutta ei koskaan ole kivaa...vai onko se kuitenkin osa viehätystä, kun useamman kerran jälkeen ratkaisee ongelman ja onnistuu. Nyt kuitenkin tuntuu, että seuraavan työn pitää onnistua vähemmällä takkuamisella.

Koska kuvattomata postaukset ovat tylsiä, niin loppuun vielä yksi kuva Alexandra Palacesta:

Nuoret olivat kiinnostuneita tekemään muotia kierrätysmateriaaleista ja ostamaan reilun kaupan käsityötarvikkeita esim. puupuikkoja ja rosee-kehikkoja. Paikalla oli myös tietoa  Love Fashion Hate Sweatshops kampanjasta.

The Knitting & Stitching Show-London 2011, osa 2

Messuilla vietin eniten aikaa Textile Galleryssä, jossa upeiden tekstiilitaidetöiden lisäksi oli iso Rowanin & Coatsin osasto ja pieni, mutta mielenkiitoinen Loopin osasto, jossa oli myynnissä mm. neulojien himoitsemaa Wollmeisea. 

Rowanin neuleita

Yksinkertaista, mutta tyylikästä.

 Ihania kirjoneuleita

Ideoita sisustukseen. Ostinkin itselle myöhemmin  Cloverin Extra Largen Pom-Pom Makerin. 

Ensimmäinen kokeilu tehty Seitsemän veljestä langasta.

Hankin sisustustöihin sopivia lankoja: luonnonvalkoista tyynyihin ja pari kerää Rowanin big woolia. Vielä suurempia lankakeriä oli monella myyjällä, mutta niissä oli rumat värikkäät vyötteet. Myös kankaasta ommeltuja sisustuslankakeriä oli myynnissä.

 

Rowanin sisustusnurkkaus

 

Isossa hallissa oli Black Sheepillä lankoja lattialla pakkauksittain, sieltä teki löytöjä, kun olimme paikalla jo messujen ensimmäisenä päivänä. Ostin pakkauksen sinistä Noroa ja löytöhyllystä vadelmanpunaista Sublime kid mohair blendiä opettelemaamme kierrehuivia varten. Oikealla vyyhti (768 m) käsinvärjättyä merino woolia Loopista. Paras löytöni on keskellä näkyvä petrooli Angora-lanka, jota hankin jakkuun tarvittavan määrän. Lankojen lisäksi kotiintuomisena paljon pientä kivaa ja tarpeellista...koukkuja, nappeja, huivisolkia, innostusta, ideoita ja hyvää mieltä.

Ennen kuin pääsen neulomaan uusia ihania lankoja yritän sinnitellä valmiiksi kaksi kesken olevaa neuletta.

Toinen on Tunturi-tunika Kotiliedestä (21/2008). Aika puuduttavaa neuloa ainaoikein neuletta neljättä kerää eli n. 652 metriä on jo tikuttu silmukka kerrallaan. Onneksi pian pääsen kirjoneuleosuuteen ja siinä tulee olemaan haastetta, koska viimeiset tekemäni kirjoneuleet ovat olleet poikien autopaidat lähes 20 vuotta sitten :) Niin se aika kuluu...

The Knitting & Stitching Show-London 2011

Pikaisesti muutama kuva (tekstit tulevat myöhemmin) Samuel Johnsonia siteeraten "When a man is tired of London, he is tired of life; for there is in London all that life can afford"

 

Puutarhaystävälle hotellimme sisääntulo on iloinen yllätys: upeita värikkäitä kesäkukka-amppeleita oli myös hotellin päädyssä. Hotelli täytti meidän matkan tarpeet hyvin, voin suositella sijainnin (lähellä Hyde Parkia ja Lancaster Gate tubeasemaa) ja hinta-laatusuhteen perusteella.  

Metrolla pääasiassa kuljettiin. Ruuhka-aikaan metrot olivat täynnä, mutta kaikki sopi joukkoon eikä mahd. kiire tai rasitus väkimäärästä näkynyt ihmisistä vaan tunnelma oli yleensä rento kuten kuvasta välittyy. Me neulottiin pidemmillä metromatkoilla ja saatiin sitten vastata aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

Viime vuodesta tiesin, että lounaat pitää varata hyvissä ajoin. Heti kun lähtijämäärä oli elokuussa selvillä Leena varasi meille netistä sekä liput että lounaat molemmille päiville. Tavallisia ruokapaikkoja Aleksandra Palacessa on toki useampia, mutta nämä lounaat tarjottiin pöytiin upeassa Tee Roomissa elävän musiikin soidessa tunnelmallisesti taustalla. Pientä luksusta neulojien arkeen :)

Hotellimme sijaitsi Hyde Parkin lähistöllä. Viimeisenä aamuna kävimme Mallin kanssa puistossa kävelyllä ennen aamiaista. Malli oli tosin valmiina heti ensimmäisenä hotelliaamuna klo 6, mutta silloin satoi ja oli vielä pimeää. Kuva otettu puiston Serpentine-sillalta. 

Ainakin Hyde Parkissa on polkupyöriä vuokrattavana, niitä täytyy ehdottomasti seuraavalla kerralla testata.

Toisena messupäivänä lähdimme lounaan jälkeen pois käydäksemme Harrodsin tavaratalossa. Lähistöllä on paljon muotiliikkeitä, yhden näyteikkunassa oli pelkistetty beigen neulomekko yhditettynä huomiotaherättäviin saappaisiin. Laukuissa oli turkisreunuksia tai ne olivat kokonaan turkista tai jotain muuta pörröä.

Hotellia vastapäätä on tyypillinen englantilainen pubi ja näitä mustia "vanhanaikaisia" autoja aina ihastelen.

Ryanairilla lennettiin Tampere-Pirkkalan kentältä. Kaikki meni lennolla hyvin, vaikka etukäteen jännitin sitä eniten, kun Ryanista on niin paljon erilaisia kirjoituksia netissä. Lähtöselvitysten teko verkossa oli lopulta helppoa. Lentoajatkin olivat sopivat täältä Pohjanmaalta matkaaville, ei tarvinnut yöpyä kotimaassa missään. Etukäteen suunnittelusta huolimatta joka päivä sattui ja tapahtui kaikenlaista pientä mokaa tai matkaan aina kuuluvia yllätyksiä, joihin emme tienneet varautua, mutta ensi vuonna ollaa taas vielä vähän viisaampia.

Metallin hohtoa

Kesälomareissuilla eksyi ostoskoriin Cotton Luxus-lankojen lisäksi pari muutakin "puserosatsia" Novitaa.

 

Kaikki viimeiset kultabeiget Paolat Anttilan alesta. Silloin oli varmaan kuuma hellepäivä, kun en muista, koska viimeksi olen ostanut lankaa, jossa on puolet polyamidia :)  Pitkään pyörittelin mielessäni, mitä langasta tekisin...pitkän virkatun neulejakun, suuren repaleverkkotopin (tyyliin malli 3 Novita kevät 2011) vai pitkähihaisen puseron venepääntiellä. Mitä oikeasti käyttäisin, kun komeroon ei enää neulota. Lopulta mikään kolmesta ei valikoitunut, vaan langat päätyivät yksinkertaiseksi raglahihaiseksi peruspuseroksi, jossa on vajaamittaiset hihat.

 

Päädyin mahdollisimman pieneen malliin, kun tajusin langan olevan painavaa, silti tämäkin valmis pusero painaa 592 g.

Tarkkaa ohjetta ei ollut, vinkkejä hain Ullasta. Etu- ja takakappaleet neuloin erikseen, mutta hihat pyörönä. Lisäsin silmukoita sovittamalla, mikä hihan kohta kulloinkin oli menossa. Lopputulokseen olen tyytyväinen tai no, ehkä pusero-osa voisi olla hiukan kapeampi. Pari senttiä vähentäisi painoakin. 

Pääntie ja raglakavennukset onnistuivat hyvin. Puikkojen koko oli 4,5,  resoreissa 3,5. Ennen pääntien resoria kavensin vielä 8 silmukkaa kierrokselta (hihoista yhden, loput taka- ja etukappaleilta). Pääntien jouduin neulomaan kahteen kertaan, muuten selvisin yhdellä. Onhan tämä toki hyvin yksinkertainen mallikin.

Lanka on verkkomaista putkea ja pinta vaurioituu helposti, kun tarttuu johonkin, joten puserosta ei ole ihan jokapäiväiseen käyttöön ole. Novita mainostaa lankaa elegantisti välkehtivänä juhlalankana ja sitä se onkin, mutta mun mielestä sopii hyvin myös arkeen esim. farkkujen kanssa käytettäväksi.

Paolaa jäi vielä 3 kerää, mutta nyt kaipaan puikolle jotakin ilmavaa ja kevyttä neulottavaa. Sitä ennen pitää kuitenkin saada alkuun joku helppo matkakäsityö keskiviikkona alkavalle Lontoon reissulle. Kuvan korusetti on muuten edelliseltä käsityömatkalta :)

Kahteen kertaan neulottua lankaa...

mutta nyt malli ja lanka kohtaavat:

Austermann Kokon 100% silkki

Jakun ohje löytyy Modasta 2/2007

Tälläisestä rennosta tyylistä tykkään kovasti naisellisten pitsineuleiden lisäksi. Löysä neulejälkenikin sopii parhaiten rentoihin neulemalleihin.

Ohjeen silmukkamäärää jouduin vähentämään ja loppuun asti sai jännittää, miten pääntie toimii ja toimiihan se oikein hyvin. Kaikki kavennukset tehtiin etukappaleiden sivuissa eli etureunat ovat täysin suorat. Hiat ovat juuri oikean mittaiset (niitäkin saan aina jännittää, kun en voi sietää liian pitkiä hihoja :)

Tuo iso hakaneula on yksi kolmesta kiinnityssysteemistä, jotka viime vuonna löysin Lontoon messuilta Loopin pisteestä. Pientä kivaa tarpeellista onkin aina mukavaa käsityömessuilta hankkia. Tänä vuonna aion etsiä mm sisustukseen liittyviä juttuja... ainakin jättisuuren lankakerän ostan, jos niitä vielä tehdään. Viime vuonna keriä oli ainakin Rowanilla.